”Miltä se nyt tuntuu olla töissä siellä hyvinvointialueella…tai siis pahoinvointialueella?” ”Kyllä tässä pelottaa omakin vanheneminen. Saako sitten enää mitään palveluja, kun niitä tarvitsee?” Tämän kaltaisiin kommentteihin olen viime aikoina törmännyt ihmisten kanssa jutellessani. Ne viestivät jonkinlaista luottamuspulaa, ehkä turvattomuuttakin omaa tai läheisen tulevaisuutta pohtiessa.
Samankaltaisesta luottamuspulasta raportoi aiemmin keväällä THL:n Terve Suomi- tutkimus. Siinä vain noin puolet vastaajista ilmoitti luottavansa terveyspalveluihin, vielä harvempi sosiaalipalveluihin. Luottamus järjestelmää kohtaan oli heikko. Satakunta oli tutkimuksessa kolmen heikoiten pärjänneen hyvinvointialueen joukossa. Merkillepantavaa samaisessa tutkimuksessa oli kuitenkin se, että ne, jotka olivat tosiasiallisesti käyttäneet sosiaali- ja terveyspalveluja, olivat verrattain tyytyväisiä. Terveyspalveluihin 75 % ja sosiaalipalveluihin yli 50 %. Selvästi parempia lukuja, kuin luottamuskyselyssä. Mielikuva järjestelmästä ja asiakaskokemukset vaikuttavat eroavan.
Vähemmälle huomiolle usein jää se, mikä kaikki on hyvin. Satakunnassa perusterveydenhuollon osalta 92 % pääsee hoitoon alle 14 vuorokaudessa. Digitaalisia palveluja on kehitetty, ja jo tovin käytössä ollut Sata-sovellus on saanut paljon kiitosta käyttäjiltään, joita on jo yli 35 000. Myös erikoissairaanhoidon palveluihin ollaan palautteissa erittäin tyytyväisiä. Vain muutama asia mainitakseni. Suurin kiitollisuus yleensä tulee vakavan sairauden äärellä tai vaikkapa pelastuslaitoksen tullessa hätiin, kun apua tarvitsee.
Meillä Sata-alueen vastavalituilla päättäjillä on paljon haasteita edessämme, vaikka alkukankeuksista on jo hieman vetristytty. Valtiovarainministeriön tiukka talousraami ja kroonisesti vähenevä ja ikääntyvä väestö asettavat haastetta ratkottavaksi. Viimeisen 15 vuoden aikana Satakunnan väestömäärä on vähentynyt n. 14 500 asukkaalla ja tulevien vuosikymmenten aikana tahti kiihtyy. Selvää on, että muutoksia tarvitaan, jotta kaikki lakisääteiset palvelut pystytään tuottamaan – mielellään itsenäisenä alueena. Sekään ei ole itsestäänselvyys.
Luottamus ei rakennu hetkessä, eikä ilman aktiivisia tekoja kaikilla tasoilla. Sote-uudistuksen alkuhaasteiden jälkeen luottamuksen rakentaminen on keskiössä. Johtajien on kyettävä luottamaan alaisiinsa, työntekijöiden esihenkilöihinsä, virkamiesten poliittisiin päättäjiin ja päättäjien virkamiehiin ja toisiinsa. Kulmakivenä luottamukselle on aina ja kaikkialla avoimuus ja toimiva vuorovaikutus. Päätösten tulee perustua tietoon ja niille pitää olla perustelut, koskivatpa ne alueen työntekijöitä, tai palvelujen käyttäjiä. Lopulta myös hyvinvointialueen asukas voi olla levollisemmilla mielillä. Uutena aluehallituksen puheenjohtajana pidän luottamuksen rakentamista yhtenä tärkeimmistä asioista, jotta alueemme asukkaat voivat tulevaisuudessa olla levollisemmilla mielillä.
Heidi Viljanen
aluehallituksen puheenjohtaja (sd.)
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.