Kirjoitukset

Paltamon kunnanjohtajasta mallia

Yle teki viime viikolla jutun Paltamon kunnanjohtajasta, joka hyppäsi latukoneen rattiin tutustuakseen kunnan työntekijöiden tehtäviin. Samoin teki koko Paltamon johtoryhmä, tarkoituksenaan tutustua työntekijöiden työpäivään ja keskustellakseen työtehtävistä ja arjen sujumisesta. Kunnanjohtaja latukoneen ratissa tai lukemassa lapsille satuja kirjastossa herättää ainakin minussa myönteisiä ajatuksia. Jo pelkästään se, että jossain päin Suomea on talvella lunta, tuntuu mukavalta.

Paltamon johdon tempaus ei ole erikoisen vaikea järjestää, mutta vaikutuksiltaan monelta kantilta katsottuna varsin myönteinen teko. Kuten monessa muussakin asiassa, pienillä teoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Johtajan jalkautuminen alaistensa keskuuteen on merkityksellistä työntekijöille. Se on sitä kunnassa ja missä tahansa työpaikassa. Työntekijöille tulee tunne, että heistä ollaan kiinnostuneita ja heillä on mahdollisuus kertoa arjestaan ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tämä tieto on arvokasta kunnan tai työpaikan toimintoja kehitettäessä.

Kuten Paltamon kunnanjohtaja työpöytänsä takaa, myös jokainen meistä katsoo ympärillä olevaa maailmaa omasta lokerostaan. Arvioimme toisia ihmisiä, heidän työtään, ajatuksiaan, tekemisiään ja tekemättä jättämisiään omasta, joskus melko suppeasta, ja toisinaan ennakkokäsityksiimme perustuvasta näkökulmasta. Näkökulmien laajentaminen ei olisi meille kenellekään pahitteeksi. Kansanedustajan työ tarjoaa erityisen mahdollisuuden tutustua erilaisiin työtehtäviin, yrityksiin ja ennen kaikkea ihmisiin. Tästä mahdollisuudesta olen kiitollinen ja aion sitä myös hyödyntää.

Tapasin pari viikkoa sitten sattumalta maitotilan isännän, lapsuudenkaverini. Siinä kuulumisia vaihtaessamme kysyin saisinko mennä joskus ”työharjoitteluun” heidän tilalleen. Saman ehdotuksen tein kankaanpääläiselle kahvilayrittäjälle. Molemmat sanoivat, että eiköhän kansanedustajalle jotain hommaa keksitä. Pääasia, että pääsen tutustumaan erilaiseen arkeen kuin mitä itse olen koskaan elänyt.

Tässä maailmassa kaivataan enemmän ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan. Maailmassa, jossa kaikilla tuntuu olevan valtava oikeassa olemisen tarve. Liika lokeroituminen on pelottavaa etenkin silloin, jos tietyt asiat aletaan nähdä fanaattisesti ja uhkakuvia maalaillen. Tällaisia viitteitä on valitettavasti havaittavissa. Minkäänlaista ääripäiden myllerrystä emme kaipaa. Otetaan jokainen oppia Paltamon kunnanjohtajasta.

Kuulostiko kukkahattutädin höpinältä? Hyvä. Niin sen pitikin.

Heidi Viljanen, kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansassa 27.1.2020

Julkaistu: 27.01.2020