Satakunnan Kansa uutisoi (6.3.) alle 15-vuotiaiden nuorten viime vuonna hälyttävästi kasvaneesta väkivaltarikollisuudesta. Vaikka ennuste suorastaan räjähdysmäisesti kasvusta kuluvalle vuodelle onkin todennäköisesti lyhyen otannan aiheuttama tilastoharha, niin ilmiöön on suhtauduttava todella vakavasti.

Eduskunnan hallintovaliokunnassa on tällä vaalikaudella tutkittu tarkasti nuoriso- ja katujengien syntymisen mekanismeja ja ennaltaehkäisyn keinoja muissa pohjoismaissa. Valiokunnan sosiaalidemokraattien ryhmä on tutustunut ”kentällä” esimerkiksi Helsingin poliisin ennalta estävän yksikön toimintaan ja kuullut keskusrikospoliisin asiantuntijoita sekä nuorisotyön edustajia.

Johtopäätökset ovat selkeitä: nuorisoväkivallan ja muun nuorisorikollisuuden juurisyihin sekä seurauksiin on puututtava nyt nopeasti ja päättäväisesti, jotta vältymme vastaavalta kehitykseltä kuin Ruotsissa. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään maahanmuuttoon liittyvistä lieveilmiöistä, kuten on poliittisista syistä tietyltä taholta haluttu markkinoida – tämän ovat viranomaiset erityisesti halunneet tapaamisissamme tuoda esiin.

Hallintovaliokunnan sd-edustajat ovat laatineet laajan toimenpideohjelman, jolla nousevia ongelmia on syytä lähteä taklaamaan. Tarvitsemme nykyistä laajemmin sekä pehmeitä että kovia keinoja: ”pehmeillä” keinoilla pyritään ehkäisemään nuorten ajautumista rikollisuuden ja muodostuvien jengien pariin, mutta niiden lisäksi tarvitaan viranomaisille tehokkaampia työkaluja hajottamaan jengit. Tähän liittyy esimerkiksi tietosuojaan liittyvien lakien uudistaminen, jotta eri viranomaiset voisivat paremmin vaihtaa tietoja keskenään nuorten ongelmista.

Rikollisuuden laitamilla tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta on erittäin hyviä toimintamalleja jo kehitetty, kuten Ankkuri-toiminta. Helsingissä on kokeiltu myös mallia, jossa nuorisotyöntekijöitä työskentelee kouluilla ja he ovat olleet mukana ratkomassa nuorten välisiä riitoja. Näitä malleja on syytä tuoda tutuksi myös Satakuntaan ja muualle Suomeen.

Kokonaisuudessa on ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta kykenee näyttämään olevansa vahvempi kuin yksikään rikollinen, ja että seuraukset rikollisuudesta konkretisoituvat nopeasti. Jos yhteiskunta näyttää heikolta tai keinottomalta rikollisten edessä, se on omiaan nostamaan rikollisten statusta ja lisää jengikulttuurin vetovoimaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten keskuudessa.

Heidi Viljanen
kansanedustaja, eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen (sd.)
Kankaanpää