Kirjoitukset

Julkinen hallinto – sanahirviö vai arjen sujuvoittaja?

Julkinen hallinto – tylsän kuuloista? Mutta se on kuin siivoojan työ, jonka tärkeyden huomaamme vasta, jos työtä ei ole tehty ja paikat ovat rempallaan. Myös julkiseen hallintoon kiinnitämme helposti huomiota vasta, kun omien asioidemme hoitaminen tökkii, VTV:n johtajan toiminta nousee otsikoihin tai koronapandemian keskellä ihmettelemme, miten eri viranomaiset tulkitsevat lainsäädäntöä eri tavoin.

Ja kuka ylipäänsä vastaa kriisin keskellä mistäkin asiasta? Entä toimivatko kotikuntani päättäjät ja viranomaiset avoimesti ja luottamusta herättäen? Julkinen hallinto käsittääkin laajasti ymmärrettynä sekä poliittisen päätöksenteon että viranomaisten julkisen vallan käytön ja hallinnoinnin.

Vahva ja laaja julkinen hallinto on olennainen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Näin on ollut aina ja näin tulee olla jatkossakin. Vaikka Suomen julkinen hallinto on monilla mittareilla mitattuna maailman paras, on sen toimittava tulevaisuudessa entistä vaikuttavammin. Miten julkinen hallinto voisi palvella ihmisiä entistä paremmin?

Verovaroilla rahoitettavan julkisen hallinnon tulee palvella ihmisiä laadukkaasti siellä, missä he ovat. Digitaalinen kehitys mahdollistaa palvelut joustavammin ajasta ja paikasta riippumatta. Kotona ja mökillä. Koronavuoden vauhdittaman digiloikan ei saa kuitenkaan antaa sokaista digisyrjäytymisen mahdollisuudelta.

Apua ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön pitää olla saatavilla sitä tarvitseville. Tarvitsemme myös yhteispalvelupisteitä, jolloin etenkään pienen väestöpohjan alueilla kaikki viranomaiset eivät tarvitse omia toimitilojaan ja henkilöstöään. Yhdessä tehdään tehokkaammin.

Julkisen hallinnon menestyminen ei eroa muista työpaikoista. Osaava ja sitoutunut henkilöstö takaa parhaat palvelut. Siksi työn tulee olla inhimillistä ja työympäristön houkutteleva. Unohtaa ei sovi myöskään hyvää johtajuutta. Esimerkiksi valtiolla on paljon asiantuntijatyötä ja hyvä tilaisuus profiloitua joustavana työnantajana etätyön ja paikkariippumattoman työn mahdollistajana.

Koronakriisi viimeistään on osoittanut meille julkisen hallinnon kipukohtia. Päätöksiä tehdään eri paikoissa ja koordinaatio toimijoiden välillä ei ole sujunut toivotulla tavalla.

Hallinnon hajanaisuus ja siilomaisuus haittaa eri toimijoiden avointa yhteistyötä ja yhteisten päämäärien laatimista. Julkisen hallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen on koronakriisin jälkeen entistä tärkeämpää. Siksi myös sosialidemokraatit julkaisivat viime viikolla omat linjauksensa julkisen hallinnon kehittämiseksi.

Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansassa 12.04.2021

Julkaistu: 12.04.2021