Kirjoitukset

Elpymisvälineen todellinen päämäärä

Kansanedustaja Jari Koskela kritisoi elpymispakettia Kankaanpään Seudussa (16.3.2021) mielipidekirjoituksessaan Koskela: Elpymisvälineen päämäärä. Koemme tarpeelliseksi tarkentaa muutamia kohtia.

Koskela väittää, että Yhdysvaltojen ja Saksan omat kansalliset elvytyspaketit vaikuttavat suuremmin viennillemme kuin EU:n elpymisväline. On totta, että vientivetoinen Suomi hyötyy Yhdysvaltojen elpymisestä. Suomen viennistä kuitenkin menee Yhdysvaltoihin vain reilu 7 prosenttia, kun vastaavasti EU alueelle kohdistuu viennistämme jopa 55 prosenttia. Suomelle on huomattava etu, jos koko EU-alueen kilpailukyky vahvistuu maailmanmarkkinoilla. Esimerkiksi EU-komission raportin mukaan Suomi hyötyy EU:n sisämarkkinoista jopa yli 13 miljardia euroa vuodessa.

Koskela väittää myös, että olemme siirtämässä verotusoikeutta EU:lle ja jopa huijaamassa EU:ta kohti liittovaltiota. EU:n omien varojen järjestelmässä on ehdotus uudesta varasta – muovimaksusta. Kyse ei ole verosta eikä EU:lle olla antamassa verotusoikeutta. Muovimaksu jopa vähentää Suomen maksuosuutta EU:n budjetista.

Keskustelua on käyty myös hiilitulleista ja digimaksuista. Nämä olisivat mahdollisia uusia tulonlähteitä, joiden kerääminen on fiksumpaa EU-tasolla. Näin voitaisiin vähentää Suomen jäsenmaksuosuuksia ja samalla edistää reilua kilpailua ja kiertotaloutta. EU perii jo nyt tullimaksuja, joten olisi luontevaa, että EU:ssa valmisteltaisiin myös hiilitullit. Se edistäisi päästöjen vähentämistä globaalisti ja samalla parantaisi kotimaisten yritysten kilpailuasemaa, kun EU:n ulkopuolelta ei kannattaisi enää tuoda hiilellä tuotettuja korkeapäästöisiä tuotteita. Myös mahdollinen digijätteihin kohdistuva digivero parantaisi kotimaisten yritysten kilpailuasemaa. Suomenkin takaisinmaksuja voitaisiin korvata, kun kiinalainen teräs joutuu maksuun hiilitullien myötä tai nollakorkoa maksavat amerikkalaiset digijätit joutuvat maksamaan digiveroa.

On totta, että elpymispaketti on verrattain pieni, kun tarkastellaan esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian elvytyksen tasoa. Pelkkä kansallinen elvytys ei ole kuitenkaan riittävä ja tehokas keino. Taloutemme elpyminen on kytkeytynyt EU:n talousalueen elpymiseen. Suomalaiset yritykset hyötyvät elpymisen kysyntävaikutuksista varsinkin päämarkkina-alueillamme, mutta myös laajemmin EU:ssa. Kaikki myönteiset taloudelliset vaikutukset eivät näy vientitilastossa yksittäisiin maihin, vaan vaikutukset ovat lisäksi välillisiä sisämarkkinoiden vahvan keskinäisriippuvuuden myötä.

EU:n yhteisen elpymispaketin rooli on merkittävä, jotta voidaan huolehtia, että koko euroalue elvyttää koordinoidusti yhdessä. Ilman tehokasta elvytystä ja elpymisvälinettä taloudelliset seuraukset voisivat olla jäsenvaltioille vakavat. Tällaisessa vakavassa kriisissä tarvitaan yhteistä finanssipoliittista tukea. Nyt annetaan mahdollisuus kaikille EU-jäsenmaille tukea talouksiaan samalla kasvattaen EU-alueen luottamusta. Jo pelkällä paketin sopimisella oli euroaluetta vakauttava vaikutus. Elpymisväline nähdään myös siten jäsenvaltioiden välisenä solidaarisuuden ilmaisuna, jonka toteuttamatta jättäminen haastaisi unionin yhtenäisyyden.

Koronapandemia on luonut poikkeuksellisen kriisin, minkä vuoksi elpymispakettikin on kertaluonteinen. Suomi ei ole antamassa EU:lle uutta toimivaltaa eikä jäsenvaltioita olla asettamassa vastuuseen toistensa veloista. Edellä mainittujen perusteella dramaattiset puheet itsenäisyyden menettämisestä ovat perusteettomia.

 

Johannes Koskinen, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja, sd.

Heidi Viljanen, kansanedustaja, sd.

Kirjoitus on julkaistu Kankaanpään Seudussa 22.3.21

Julkaistu: 22.03.2021