Muutaman päivän päästä hyvinvointialueet täyttävät kolme vuotta. Uudistus ei ole valmis, mutta paljon on jo tehty. Mitä seuraavaksi? Taaperoikäinen uudistus on ottanut askeleita eteenpäin ja jokainen alue on kehittynyt omaan tahtiinsa.  Kolmen vuoden kohdalla pystytään jo laajemmin tarkastelemaan uudistuksen edistymistä. Löytämään onnistumisia ja keskeneräisyyksiä.

Koko valtakunnan tasolla hyvinvointialueuudistuksen edistymistä selvittäneen asiantuntijatyöryhmän väliarviointi julkaistiin hiljattain. Sen jälkeen on keskusteltu siitä, onko alueita liikaa ja kuinka monta niitä tulisi olla. Entä, pitäisikö alueilla olla verotusoikeus, jotta alueiden itsehallinto aidosti toteutuisi? Ja missä, ja kuinka monta sairaalaa riittäisi palvelemaan Suomen tarpeita? Arvata saattaa, ettei näihin kysymyksiin löydy helposti lopullisia vastauksia, ja mielipiteitä on laidasta äärilaitaan.

Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus on pääosin samalla tasolla, kuin ennen uudistusta. Ongelmallista on kuitenkin alueiden väliset suuret erot yksittäisten palveluiden saatavuudessa. Alueiden eriytymiseen pitää löytää ratkaisuja. Rahoitusmallissa tunnistetut ongelmat on korjattava – mielellään ennemmin, kuin myöhemmin.

Mitä tapahtuu Satakunnan hyvinvointialueelle? Pysymmekö itsenäisenä? Entä onko meillä tulevaisuudessakin oma laajan päivystyksen sairaala? Näiden kysymysten äärellä neuvoisin olemaan rauhallisin mielin. Emme ole pienimpien alueiden joukossa, ja tilanteemme alueena on kohentunut merkittävästi. Töitä riittää silti edelleen. Meidän on jatkossa panostettava pitkäjänteisempään kehitystyöhön akuuttien ongelmien ratkaisemisen sijaan. Avainasioita tulevaisuudessa ovat hyvä johtamiskyky, sitoutunut ja osaava henkilökunta sekä onnistuminen palvelurakenteen ja toiminnan uudistamisessa. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia. Miksi?

Satakunnan hyvinvointialue saa kuukausittain tuhansia asiakaspalautteita. Ihmiset haluavat vaikuttaa asioihin. Pieneltäkin kuulostavilla asioilla voi olla isoja taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä.

Konkreettinen esimerkki tästä on hyvinvointialueelta soitettavat puhelut. Toistaiseksi lääkäreiden ja hoitajien soittamissa puheluissa soittajana näkyy tuntematon numero. Huijauspuheluiden pelossa moni ei uskalla vastata puheluihin. Näin ollen tiedonkulku ontuu ja tuottaa ylimääräistä työtä asiakkaille ja henkilökunnalle. Viimeistään tammikuun loppuun mennessä tilanne korjaantuu ja kaikissa Satakunnan hyvinvointialueelta tulevissa puheluissa pitäisi näkyä soittajan tiedot, jolloin puheluun uskaltaa vastata. Pieneltä kuulostava asia, jolla on suuret vaikutukset.

Pian vuosi vaihtuu, ja työ jatkuu. Lämmin kiitos satakuntalaisille kuluneesta vuodesta. Jokainen palaute ja kohtaaminen on ollut arvokas. Toivotan kaikille hyvinvointia, terveyttä ja toivoa uuteen vuoteen. Yhdessä voimme tehdä tulevasta vuodesta vielä paremman.

Heidi Viljanen

aluehallituksen puheenjohtaja (sd.)